Kolmet kisat mahtuvat tähän kahden kuukauden päivitystaukoon. Aloitetaan siis niistä kuulumisten kurominen. Ensimmäinen setti oli Hyvinkäällä 19.12., jolloin päästiin pitkästä aikaa Hannan kanssa samoihin kisoihin. Maksi kakkosia oli ilmottuna vain 57, joten pala kakkua oli luvassa. Jostain syystä kakusta ei jäänyt kuitenkaan jälkipolville paljoa tarjottavaa. Kaksi rataa ja kaksi hylkyä. Toiselle radalle ei edes päästy lähtemään, kun Maisa hiipi lähdössä ja kurkkasi ekan riman alta. Siinä levisi  padat ja ässät, enkä saanut kuin kolme estettä räpellettyä ja nekin vääriin suuntiin. Lähdettiin tuuletellen odottelemaan seuraavia reenejä.

Radat Hannan ystävällisesti piirtäminä, Suvin pölliminä ja Allan Mattssonin tumaroimina:

Kisa A Jotain tapahtui 16 ja 17 esteiden paikkeilla. Emme tiedä mitä.

Kisa B Ihan jäätävä alku, ei tollasesta vaan voi suoriutua.

Seuraava tsemppaus oli 23.1. niin ikään Hyvinkäällä. Luvassa oli kaksi agilityrataa à la Anne Savioja. Ensimmäiseen saatiin Maisan kanssa ihan järjetön yhteispeli, ja se oli parasta menoa, mitä meillä on ikinä ollut!! Me tehtiin kummatkin niinku meille on opetettu. Kerranki. Oma ohjaamiseni oli varmaa, käännökset oli tiukkoja ja Maisa kuulolla. Saako vielä jatkaa hehkutusta? No joo, tuli meillä yksi pienen pieni moka. Tai siis mulla. Näin meille ei oo opetettu, vaan just sillain toisella tavalla. Vedätin tosi paljon kepeille sivuun ohjaten 1-3 vasemmalta puolen. Harmillisesti vedätin myös eteenpäin, ja Maisa sujahti kakkosvälin. Voivoivoi. Teki neljä väliä ja otettiin uudestaan. Mutta ai että, siitä huolimatta tämä oli tähtihetkiä meidän uralla. Tuloksena siis 5, ajalla -1,48 ja sijoitus 6/25.

Liikkuva kuvaa ei harmillisesti löydy, kun olin yksin matkassa, mutta pari stillkuvaa löytyy. Kuvat (c) Jukka Pätynen.

Toiselle radalle lähdettäessä tunsin sen kaikista tiukimman terän jo menneen, mutta varmasti ja hienolla yhteistyöllä saatiin tämäkin rata vedettyä. Tuloksena 10 tasan ihanne aikaan ja sijoitus 10/23. Kaksi kieltoa otettiin, ensimmäinen 7-8 välistä, kun olin rintamasuunta kepeille ja vedin Maisan välistä. Putekeen (11) ohjasin vasemmalta ja vedin niin tiukasti, että Maisa meni koko putkesta ohi. Mutta tulipahan ainakin mun vetoon, eikä valinnut suoraan houkuttelevaa päätä. Loppurata vallan mallikkaasti ja sai pistää töppöstä toisen eteen, että pysyi mukana.

Tänään oli kolmannen kisasetin vuoro. Tehtiin pikainen Tampereen visiitti ja tottakai siihen yhdistettiin kisat. Esa Muotka oli tuomarina ja edessä agi ja hyppäri. Olin jotenkin asennoitunut kahteen agirataan, ehkä sen takia, että meillä on hyppärinolla. Niiin mieluummin sitte kisattais vaan niitä agiratoja. Niinku. Mutta ei siinä, auton keula kohti Lempäälää ja Tamskin hallia.

Ja taas se oli niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Radat olivat suhteellisen helppoja, mutta se yksi ennakkoon mietityttänyt kohta mut sitten jäädytti. Eka rata näytti tältä:

Jäädyin renkaalla. Hidastin ennen pussia, mutta Maisa pamautti kuitenkin liian pitkälle ja mun eteneminen renkaalle ei auttanut, päinvastoin, ja Maisa veti ohi. Tuloksen 5 aikaan -1,94.

Hyppäri olikin sitten melkoista juoksua, ja se me hävittiin kahdelle bortsulle. Mutta heti oltiin siinä peesissä pronssilla tuloksella 0 aikaan -6,55. Hilkulla oli vitonen, kun Maisan tassu osui pituuden viimeiselle palikalle. Se ilmeisesti on alkanut kuuntelemaan mun tiukkojen kääntymisten toiveita.

Juuri viime reeneissä oli 10-11 välin kaltainen tiukka käännös, ja me vedettiin se hyvin. Pisteet siitä. En ryntäilly kepeille yhtään, vaan annoin Maisan hakea ne ihan ite. B-kisan voittanut bortsu oli muuten varmasti jostain NASAlta tai ESAlta. En ainakaan nähny sitä silmillä sielä radalla. Näistä kisoista tuli kyllä pitkä miinus Maisalle lähtöselvityksestä. Ihan kaameeta. Kotiin reenaan.

Mutta kuten hehkutuksesta voi huomata, niin oon tosi tyytyväinen kaksiin viime kisoihin. Ihan kuin se alkaisi sujua meillä. Mahtavaa, ei kun uusia ilmoja sisään vain!