Jiihaa! Ykkönen plakkarissa. Tänään käytiin tokoilemassa Pornaisissa kokeessa, jonka tuomaroi Ossi Harjula. Maisa oli jälleen loistovireessä, ehkä jopa hieman ylikin. Kröhöm. Se näkyi kokonaisvaikutelmassa, mutta pikkuisen kun katsoo sitä sormien läpi, niin ei haittaa.

Paikkamakuu 8, kaksoiskäsky maahanmenoon. Manasin ja varmistelin tätä ennen kehää, niin tottakai se tapahtui sitten. Ajattelin, että kun oli kylmä ja märkä, niin pitää ekstrana varmistella. Hö. Itse makuu varma. Liikkeet oli sekoitettu ja aloitettiin hyppynoudolla. Heti kehään astuessa Maisa koki tarpeen purkautua kahden haukun verran. Nouto hieno ja vauhdikas, siitä 10. Metalli seuraavaksi, 8 1/2. Se normi setti. Sitten ruutu. Hienosti bongasi, ja ohjaajakin malttoi antaa sen muutaman sekunnin aikaa. Oikea paikka löytyi suoraan ja jäi vielä seisomaankin. Sitten tuli joku aivopieru ohjaajalle ja jäin odottamaan  liikkurin käskyä, ja Maisa seisoi ruudussa. Kun ei sitä kuulunut, niin onneksi alkoi raksuttaa ja käskin maahan. Harmillisesti Maisa varasti sivulle, MUTTA onneksi vasta toisen käännöksen jälkeen. Ite en nähnyt pisteitä, ja luulin kokeen loppuun asti, että se olisi ollut nolla, mutta me saatiinkin 5. Sitten kotona tarkastamaan sääntövihosta, että oliko tuomarilla säännöt hallinnassa paremmin kuin ohjaajalla. Ja kyllä, vitonen on vielä mahdollinen, jos varastaminen tulee toisen käännöksen jälkeen. Hyvin venattu Maisa. Mutta älä tee toiste, jooko? Kaukot seuraavaksi. Silmät kiinni kävelin poispäin, oli melkoinen vire päällä. Vaihdot sen sijaan oli mun mielestä ihan mallikkaat. Se inanen takajalkojen korjaus eteenpäin kuitenkin toi puoli koiran mittaa eteenpäin, ja seiso-istu 1/4 taaksepäin. Kokonaistulos 1/4 edistämistä, 8.

Luoksetulo oli tosi makee, lukuunottamatta alun kaksoiskäskyä maahan. Se perinteinen, että juuri kun sanoo olevansa valmis, niin koira kääntää päänsä pois. No mutta, pysähdykset oli kuin seinään, ja liikkuri totesi kokeen jälkeen, että koira oli puoli metriä turpeen alla maahan menossa. Se oli hieno, 9. Liikkeestä istu hyvä, 9,5. Seuraaminen oli ihan ok, huonompaa kuitenkin kun viime viikolla, pienesti jätätti välillä. Kerran myös potkaisin Maisaa kylkeen, kun kompuroin pehmeän kumpareen päällä. 9 1/2 siitä, ei se ihan noin hyvää kuitenkaan ollut. Viimeisenä tunnari. Nyt muistin sanoa odota ennen kääntymistä, ja hienosti pysyi. Vitsit kun siinä tulee uskonpuute itsellä kun kylmän kohmeilla käsillä yrittä pientä puukapulaa hajustaa. Miten siihen voi mitään jäädä, kun ei sormetkaan taivu enää? Lähti tosi kovalla vauhdilla, mutta hienosti jarrutti, ja oma löytyi. Katsoi vielä seuraavan ja toi oman. Tuomari sanoi, että oli epävarmuutta, mutta minä sanoisin, että loistava varmistaminen, 9,5. Siirtymisien pakkopurkautuyminen vei kokonaisvakutelmasta pisteitä, siitä 7.

Aivan loistava fiilis on nyt. Itse palkintojen jaon missasin, mutta pronssille yllettiin 268,5 pisteellä. Tosin meillä oli samat pisteet kuin kakkosella... hmmm, mutta ei se mitään suodaan se toiselle kikkarapäälle, hienon kokeen tehneelle lagotolle! Jotenkin jäi vaiheeseen valmistautuminen tähän kokeeseen, kun epäilin suunnattomasti Maisan toimivuutta maneesissa. En tiennyt ilmoittautuessa, että koe on siellä, mutta en sitä sen takia (onneksi) lähtenyt perumaankaan. Ei se koskaan kakkojen perään ole ollut, mutta on siellä voimakkaampi hajumaailma, kuin muualla. Maisa ei haistellut kehässä kuitenkaan yhtään. 

Perus poseeraukset tottakai. Jospa sitä jossain vaiheessa muistaisi otta kameraa kokeeseenkin mukaan...

Koska ei missään määrin olla EVL:ään valmiita, niin jatketaan kisaamista voittajassa. Seuraava on jo tiedossa, ja itselle on mukava kerätä kisakokemusta täsätä luokasta. Jospa sitä saisi vaikka tuon huutelun haltuun ennen kuninkuusluokkaa, niin ei tulisi heti noutaja siellä.